Myrskylän kunta käynnisti kuntastrategiansa päivitystyön valtuuston iltakoulussa 15.4.2019

Myrskylän kunta käynnisti kuntastrategiansa päivitystyön valtuuston iltakoulussa 15.4.2019

Myrskylä – arkiturvallinen kunta itäisellä Uudellamaalla

Kuntalain mukaan kunnan strategian tulee perustua arvioon kunnan nykytilanteesta, toimintaympäristöstä, sen muutoksista sekä näiden vaikutuksista kunnan tehtävien toteuttamiseen. Strategia tulisi tarkastaa vähintään kerran valtuuston toimikaudessa. Myrskylän nykyinen kuntastrategia on hyväksytty 13.6.2011. Kunnanjohtajan rekrytointiprosessin myötä strategian päivitystyötä siirrettiin viime vuodelta kuluvalle vuodelle.

Yhteiskunnallisesti tunnistetut ilmiöt, kuten arvojen sirpaloituminen, väestön ikääntyminen ja keskittyminen kaupunkeihin, syntyvyyden lasku, taloudellinen ja sosiaalinen eriytyminen ja pahoinvointi sekä julkisen talouden tila vaikuttavat merkittävästi kuntien toimintaan ja koettuun turvallisuuden tunteeseen. Vuoden 2019 alussa sisäministeriön julkaisema raportti Suomen sisäisen turvallisuuden tilasta kertoo suurimman osan (89%) suomalaisista pitävän maataan turvallisena. Raportin mukaan ihmisten huolet ja pelot jakaantuvat selkeästi moninaisiin sekä yhteiskunnallisiin että henkilökohtaisiin turvattomuutta tuottaviin asioihin.

Ymmärrettävästi juuri oman asuinympäristön turvallisuus vaikuttaa merkittävimmin elämänlaatuumme ja hyvinvointiimme. Kuntaliiton ARTTU2-tutkimusohjelman Kuntalaistutkimuksessa 2017 vastaajat (32 450 henkilöä) arvioivat mm. tärkeimpiä asioita hyvässä kotikunnassa. Kuntakoosta riippumatta kolmeksi tärkeimmäksi koettiin järjestyksessä hyvät palvelut (47,7%), hyvä asuinympäristö (46,3%) ja turvallisuus (35,6%). Pienissä kunnissa (5000-10 000 as.) järjestys oli sama: hyvät palvelut (50,7%), hyvä asuinympäristö (46,4%) ja turvallisuus (37,0%).

Itäisen Uudenmaan turvallisuusohjelmassa turvallisuuden on meilläkin tunnistettu muodostuvan useista tekijöistä ja käsitteen todetaankin laajentuneen perinteisestä viranomaisjohtoisesta kontrolliturvallisuudesta lisääntyvissä määrin ennakoivan hyvinvointi- ja terveystyön (HyTe) suuntaan. Turvallisuus tulee nähdä entistä tiiviimpänä ja luonnollisempana osana ihmisten ja yhteisön arkea, mistä syystä sen poikkihallinnollisuus on kunnissa tunnistettavissa kattaen vähintäänkin hallinto-, maankäyttö-, ympäristö-, kaavoitus-, sosiaali- ja terveys- sekä vapaa-aika, hyvinvointi- ja monet muut asiat. Arkinen turvallisuus syntyykin monista eri tekijöistä, kuten viihtyisästä asuin- ja lähiympäristöstä, hyvinvoivista työyhteistöistä, mahdollisuudesta käyttää toista kotimaista kieltä, liikuntamahdollisuuksista, yhteisöllisyydestä, vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuuksista, lähipalveluista, joukkoliikenteestä, mutta myös perinteisestä viranomaisten tavoitettavuudesta. Juuri monipuolisuutensa vuoksi turvallisuuteen voidaan vaikuttaa yleisen kunnissa tehtävän turvallisuustyön lisäksi jokapäiväisten valintojen ja pientenkin panostusten kautta – erityisesti kulttuuria luomalla.

Selkeästä arkiturvallisuuden monipuolisuudesta, läsnäolosta ja sen yhteiskunnallisesta tilauksesta huolimatta hyvin harvat kunnat, jos mitkään, ovat muuttuvassa yhteiskunnassa ja kuntakentällä ottaneet turvallisuutta strategiseksi kärjekseen. Me Myrskylässä panostamme vuoden 2019 aikana uudistettavassa strategiassamme vahvasti arkiturvallisuuteen. Meillä asut järven rannassa asemakaava-alueella pysyen kunnossa kaiken ikää juoksijalegendamme Lasse Virénin kotiseurassa. Sydämelle hyvä ja terveellinen savukala on ’kansallisherkkumme’. Sekä varhaiskasvatuksen ja vanhuspalveluiden yksikkömme että ensi vuonna hirrestä rakennettava peruskoulumme ovat kaikki 0-5 -vuotiaita, laadukkaita, turvallisia ja sisäilmaltaan erinomaisia. Viihtyisänä, ketteränä ja uskaltavana viidentoista järven kuntana, tunnin säteellä Etelä-Suomen suurimmista kaupungeista, uskomme vahvasti pystyvämme tarjoamaan arkiturvallisen vaihtoehdon jopa Uudenmaan ja Porvoon ennustetulle väestönkasvulle.

 

 

 

Muuta kirjainkokoa
Paranna kontrastia