Kulttuurin jatkuminen 2021

MYRSKYLÄN KULTTUURIN TEKIJÖILLE

Kulttuurivuosi 2020 alkaa olemaan pulkassa. Vuosi oli monella tavalla sekä antoisa että haastava. Kiitän teitä jokaista, kenen kanssa kulttuuria on yhdessä toteutettu.

Kunta sai tänä vuonna ensimmäisen hankerahoituksen kulttuurille, mikä oli hienoa ja tarpeen. Hanke mahdollisti paljon. Esim. Taiteiden yö ei olisi ollut mahdollinen ilman rahoitusta. Moni tapahtuma ja toiminta valitettavasti jäi jäähylle pandemian vaikutuksesta.

Hankerahoitukselle ei saatu jatkoa vuodelle 2021.

Minkälainen kulttuurivuosi luodaan ensi vuonna?

Se riippuu koko Myrskylän yhteisöstä. Koska rahoitusta ei saatu, on elintärkeää, että ei heitetä hanskoja tiskiin, vaan ruvetaan tekemään yhdessä sitä mitä tiedän, että Myrskylässä osataan. Nyt jos koskaan on tärkeää elvyttää kulttuurielämää ei vaan pandemian jättämän aukon takia vaan kunnan viihtyvyyden ja elinvoimaisuuden takia. Paikallisten asukkaiden, yksittäisten toimijoiden, järjestöjen, yhdistysten, yrittäjien ja seurakunnan yhteiset ponnistukset pitäisi nyt viimeistään valjastaa käyttöön. 

Tämä vaatii mm. selkeää viestintää, selkeää kommunikointia ja aktiivisuutta. Jopa sitä vanhaa kunnon talkoohenkeä ja osallistavuutta sekä avointa mieltä. Alla olevilla keskusteluaiheilla haluaisin nyt ottaa esille muutaman tärkeän asian tähän liittyen.

“Kulttuurituottajan jäähyväiset”-tilaisuus, jonka oli määrä olla palotallilla ke 25.11 jouduttiin perumaan. Nämä videot ja aihekirjoitukset on tehty korvaamaan tilaisuuden esittelyt ja toimimaan pohjana keskustelulle.

OHJEET:

Tsekkaa alla olevat haluamasi aiheet. Laita esim sähköpostilla oma kantasi aiheista minulle (yhteystiedot lopussa). Jos haluat avata oman, uuden keskustelun aiheen, kerro se minulle, niin laitan sen, vaikka halutessasi nimettömänä oheisten aiheiden jatkosi, koordinoin ne muiden tietoon ja pyydän ihmisiä kommentoimaan ja keskustelemaan aiheista!

Aluksi: Katsaus kulttuurivuoteen 2020

 

Keskustelunaihe 1: MITEN TUODA MYRSKYLÄLÄISTÄ IDENTITEETTIÄ ESILLE KATUKUVAAN?

Mitä on kulttuuri? Mitä on nimenomaan myrskyläläinen kulttuuri? Mitkä tekijät koostavat kunnan tai alueen kulttuurin hengen? Kunnan historia, sen asukkaiden tarinat, sen asukkaiden yhteinen identiteetti jne muodostavat kunnalle kokonaisidentiteetin. Tämä identiteetti on hyvänä pohjana koko kunnan kulttuurille. 

 

Kertyneet myytit ja tarinat Myrskylän

Heinäkuusta syyskuuhun asukkailta kerättiin tarinoita ja myyttejä, joista alla kymmenen erilaista. Näiden tarinoiden lisäksi varmasti on olemassa monen monta upeaa ja arvokasta tarinaa Myrskylän historiasta, mikä ei ole yleisessä tiedossa. Myös kunnanviraston arkistossa  löytyy mm sotakertomuksia cd-levyillä haastattelun muodoissa.

Myytit olivat esillä Pyhä yö – Taiteiden yössä 19.9.2020. Miten näitä myyttejä voitaisiin valjastaa pysyvästi ns katukuvaan? Saisiko näistä jopa fantasiakirjan, näytelmän, biisejä, valokuvanäyttelyn? Mitä sinä keksit?

Vähähelvetti – Myrskylän Kirkkojärven rannalla 

Kirkkojärven rannan tuntumassa viistosti vastapäätä kirkosta sijaitsee kivinen metsikköranta, jonka rannan jyrkän mäen yläpuolella sijaitsee Vähähelvetti. Se on luola, joka on muodostunut Kivikaudella. Luola tulee vastaan yhtäkkiä kuin reikänä maassa, joka vie suoraan alaspäin. Luola on noin kaksi metriä syvä. Pieni lapsi tai koira voisi helposti huomaamattaan pudota luolan aukosta, sillä paikkaa ei olla millään tavalla suojattu tai merkitty. Tie luolalle on vaikea, sillä luolalle ei kulke mitään polkua. Autolla pääsee n 50 metrin päähän kohteesta. Metsä on tiheää ja tepasteluun tarvitsee hyvän ulkovarustuksen. Legendan mukaan luolastosta on mennyt tunneli Kirkkojärven alta, jotta myrskyläläiset olisivat voineet paeta reittiä pitkin kirkolta.

Lähde: Jussi Salminen, oma visiitti Nona Färlinin kanssa

 

Tonttukirkko – Myrskylän Sulkavanjärven rannalla

Tonttukirkko sijaitsee Myrskylän Hallilassa yksityisillä mailla. Jääkautinen muistomerkki sijaitsee tiiviissä reheväkasvuisse metsikössä aivan Sulkavanjärven kyljessä. Muodostelman luo pääsee jalan vain yhdestä suunnasta, sillä korkea kallio ulottuu aivan veteen asti toiselta puolelta. Alue on osittain aidattu vanhalla, jo ränsistyneellä aidalla. Metsikköön pitää kävellä yksityistien tai pellon poikki. 

   Kivimuodostelmassa asuu legendan mukaan tonttu, joka on aikoinaan häädetty kartanosta erimielisyyksien takia. Tontulle on tuotu ruokaa ym “uhriksi” ja käyty toivomassa asioita. Kallion seinämässä syvimmän luolan suussa on sammaleista muodostunut hahmo, joka kyllä näyttää tontulta suippoine hattuine. Alueella on paljon pieniä sammakoita ainakin syysaikaan. 

   Tonttukirkossa on joskus pidetty kuulemma ristiäisiä/nimijuhlia. Kauniimmin paikalle pääsisi veneellä Sulkavanjärven läpi. Tunnelma Tonttukirkolla on varsin majesteettinen. 

   Paikalliset maanomistajat eivät halua Tonttukirkolle ihmisiä, vaan haluavat pitää paikan rauhoitettuna. Muistomerkkiä saa kuitenkin mennä katsomaan kunnioittavasti jokamiehen oikeudella.

Lähde: Luolakirja, Marke Kuosa ja oma visiitti Sirja Westmanin kanssa

 

Pirunpesä

Yksi monista samannimisistä suomalaisista luolista sekin Kirkkojärven ympäristössä. (tietoa puuttuu)

 

Kamalakallio – Myrskylän keskusta

Kaksi veljestä 1800-luvulla olivat legendan mukaan rakastuneita samaan morsiameen. Eräänä synkkänä ja kohtalokkaana päivänä he taistelivat Mastomäen kalliolla Myrskylän seurakuntakodin takana ja tappelussa toinen veljistä tappoi toisen. Siitä syntyi nimi Kamalakallio. Kalliota kutsutaan myös Kumismäen kallioksi, koska kun ajoi sitä tietä pitkin, joka on nykyään nimeltään Kumismäentie, kuului kuminaa.

Lähde: Wikipedia ja Jussi Salminen

 

Eeva – Kumismäellä

Samaiselle Mastomäelle – Kumismäelle – Kamalakalliolle on aukean lähelle 1900-luvulla kaiverrettu naisen figuuri, jonka alla lukee Eeva, ja tekijän signeeraus ja tekovuosi. Tekijä oli nähtävästi hyvin rakastunut kyseiseen naiseen. Nykyään Myrskylän koulun lapsilla on tapana käydä kesäisin vahvistamassa kaiverruksen ääriviivoja liiduilla.

Lähde: Kauno Kuusela

 

Myrskylän Apteekki

Myrskylän apteekki täytti vuonna 2020 80 vuotta. Apteekki on avattu Myrskylässä 19.8.1940.

Myrskylän apteekki on yksi luovutetun alueen apteekeista eli Kannakselta Kanta-Suomeen evakuoitu apteekki. Jatkosodan rauhansopimuksen takia Neuvostoliitolle luovutetulle alueelle jäi 57 apteekkia ja näille apteekeille järjestettiin uudet toimintamahdollisuudet muualle Suomeen. Näin Rautjärvelllä apteekkia pitänyt A.Gunnar Ståhlberg siirtyi apteekkariksi Myrskylään elokuussa 1940 perustetuun apteekkiin. Apteekki avasi ovensa 19.8.1940 kauppias Virtasen talossa. Vuoden 1958 lopusta lähtien apteekki on toiminut nykyiselllä paikallaan.

   Apteekkari Carl-Eric Olin perusti Myrskylään vuonna 1955 kolme lääkekaappia: Kreivilään, Jaakkolaan ja Kankkilaan. Kreivilässä ja Jaakkolassa ne toimivat vain vähän aikaa. Kankkilassa vielä 1980- luvulla.

Myrskylän apteekin apteekkarit:

Gunnar Ståhlberg (aloitti 19.8.1940)

Carl-Eric Olin (aloitti 15.11.1955)

Harriet Båsas (aloitti 11.8.1962)

Sinikka Takala (aloitti 7.9.1971)

Kirstina Hyrki (aloitti 2.7.1986)

Brita Sirkkala (aloitti 21.3.1993)

Paula Heiskanen (aloitti 5.9.2009)

Rita Heinonen (aloitti 23.8.2014)

Minna Weckström (aloitti 17.10.2018)

Lähde: Minna Weckström

 

Kaivoon kadonnut potilas – Kankkila

Kankkilassa Kankkilantien varrella on hylätty kunnalliskoti, joka on Myrskylän entinen mielisairaala ja joka on toiminut myös vanhainkotina. Legendan mukaan kerran eräs asukas katosi mystisesti ja löytyi etsintöjen jälkeen oudosti kaivosta kuolleena. Juttu jäi selvittämättömäksi, koska väitettiin, ettei hän ainakaan itse olisi pystynyt nostamaan kaivon kantta. Mahdollista tekijää ei saatu koskaan kiinni.

Lähde: Hannele Käenaho-Virtala

 

Käärmekuusi – Kankkila

Kankkilan vanhoilta kouluilta noin pari kilometriä syvemmälle Kankkilaan on paljon metsää. Kankkilantien varrella tieltä nähtävässä kuusimetsässä kasvaa muita kuusia huomattavasti, useita metrejä, korkeampi kuusi, jonka oksat kasvavat kierteenä ylöspäin kohti taivasta. Ylimmät oksat ja havut muodostavat ikäänkuin lohikäärmeen pään, jos käyttää mielikuvitustaan. Kuusella on epävirallinen nimi Käärmekuusi, ja se on paikallisten kesken rauhoitettu puu. Kuusta pääsee katsomaan jalan metsään, mutta reittiä ei olla tehty.

Lähde: Raimo Virtala

 

Lapsen jalanpainaumat kivessä – Kankkila

Käärmekuusen näkymäpaikasta toisella puolella Kankkilantietä aivan tienojan takana on pienehkö, päälle kiivettävä kalliokivi, jossa on lapsen jalanjälkien painaumat. Raimo Virtala löysi kallion lapsena leikkiessään metsässä ja huomasi siinä yhden jäljen. Aikuisena hän palasi katsomaan kalliota muistettuaan asian ja raapusti kalliolta sammaleet pois. Nyt lapsen jalanjälkiä oli vierekkäin kaksi samanlaista. Jalanjäljet ovat hyvin realistisen näköisiä: kantapäät, jalan keskiosa ja varpaat erottuvat kummassakin.

Lähde: Raimo Virtala, oma visiitti

 

Miljoonakallio – Kankkila

Teenonjärvestä Kankkilasta on huhujen mukaan kauan sitten löytynyt aarre, jonka löydettyään joku on rikastunut. Järven takana on kallio, joka on epävirallisesti nimetty muinoin Miljoonakallioksi: Sieltä löydettiin aikoinaan kaksi karkulaismiestä Turusta, jotka olivat varastaneet rahaa pankista ja yrittivät paeta Venäjälle. Heidät huomattiin kalliolla ja otettiin kiinni. Heillä oli rahaa piilotettuina hatun reunoissa, kenkien alla ja he olivat piilottaneet rahaa myös kivien alla. Miljoonakalliolle on tullut 1900-luvulla lapsia, jotka edelleen etsivät rahaa kalliolta, mutta kivet on jo kauan sitten käännetty.

Lähde: Gunvor Virén

 

Keskustelunavaus 2: Voivatko kulttuuri ja raha olla ystäviä?

Seuraa monelle taiteilijalle ja kulttuurin ystävälle varsin kammoksuttava aihe, jota kannattaisi siltikin realistisuuden nimissä pohtia.

 

Keskustelunaihe 3: Verkot aavemmille vesille

Mitä kaikkea mahdollistaisikaan tiivis ja aktiivinen yhteistyö muiden kuntien kanssa?

Keskustelunaihe 4: Myrskylän kulttuuriyhdistyksen perustaminen?

Uskon, että nyt olisi paikka paikalliselle yleishyödylliselle kulttuuriyhdistykselle, jossa jäseninä voisi olla yksittäisiä ihmisiä, yrityksiä, yhdistyksiä ja järjestöjä. Jäseninä voisi olla mukana myös seurakunnan ja kunnan työntekijöitä, joita teema kiinnostaa. Yhdistys voisi kokoontua esim. neljä kertaa vuodessa ja siinä olisi hyvä suunnitella tulevaa, jakaa tietoa ja harrastaa viestintää. Yhdistys voisi olla virallisesti kaksikielinen niin, että ne, jotka haluavat luoda osittain tai kokonaan ruotsinkielisiä kulttuuritapahtumia, ottaisivat vastuun näistä. Tämä avaisi myös ovet apurahahauille mm. SKF:stä. Hyvä työnjako olisi helpommin toteutettavissa kuin irrallisella työporukalla, joka ei ole järjestäytynyt. Mitä ajatuksia tämä herättää? 

 

Keskustelunaihe 5: Katsaus tapahtumatuotannon malliin

Tein kaaviot tapahtumatuotannon nykyisestä ja kenties tulevaisuuden mallista. Tarkoitus on parantaa tapahtumatuotantoa ja helpottaa työskentelyä, tuotannon työnjakoa ja hahmottamista. Kommentoikaa näitä, jos saatte selvää! (rillit päähän)

Vanha malli: Kärjistettynä jokainen järjestäjätaho tekee työtä omassa kuplassaan. Jokainen hoitaa vain oman tonttinsa. Viestintä on vähäistä, eikä edes toistensa aikatauluista olla perillä.

Uusi malli: Jokainen taho työskentelee yhteisen teeman ja suunnitelman mukaan. Jokainen osallistuu projektityöskentelyyn. Aikataulut ja deadlinet sovitaan yhdessä ja on selkeä työnjako.

Kiitos panoksestasi!

Älä jätä ajatuksia yksin päähän pyörimään. Kerro ajatuksesi tai ideasi minulle, niin teen koosteen saamastani postista. Voit lähettää sähköpostia tina.salminen@myrskyla.fi tai viestiä WhatsAppiin 0440850722 tai sopia soittoajan. Joskus on parasta, kun kerrot minulle, milloin sinulle voi soittaa, niin minä soitan 🙂

 

Muuta kirjainkokoa
Paranna kontrastia