Kysely Kirkkojärvestä, järven käytöstä ja tunnettuudesta Myrskylän asukkaille, kesäasukkaille ja järven käyttäjille

Kysely Kirkkojärvestä, järven käytöstä ja tunnettuudesta Myrskylän asukkaille, kesäasukkaille ja järven käyttäjille

Vastaa kyselyyn ajalla 21.-30.9.2020. Kyselyyn voi vastata myös paperisena Myrskylän kirjastossa.

Linkki kyselyyyn: https://webropol.com/s/kyselykirkkojarvesta2020

Myrskylän kirjastossa os. Virastotie 5, on esillä Kirkkojärven kartta. Sinulla on mahdollista kertoa lempipaikkasi järvellä ja käydä merkitsemässä tämä kirjastolla esillä olevaan karttaan. 

Kyselyn tausta

Vasta päivitetyssä Myrskylän Arkiturvallisessa kuntastrategiassa kuntalaiset nostivat yhdeksi neljästä kunnan kehittämisen painopisteestä Arkiliikkumisen. Perusajatus tässä painopisteessä nojaa kunnan maa- ja vesialueiden virkistyskäytön tehostamiseen luontokohteita ja -reittejä ylläpitämällä, niiden käyttömukavuutta parantamalla ja yhteisvastuuta sekä ympäristötietoisuutta lisäämällä. Lisäksi tavoitteena on, että reitistöt ja -kohteet sekä liikuntapaikat olisivat aktiivisessa käytössä, monipuolistuneet, hyvin ylläpidetyt ja markkinoidut. Suuremmassa kuvassa toimenpiteet tähtäävät luonnossa liikkumisen tuoman terveyshyödyn lisäämiseen ja kuntalaisten aktiivisuuteen oman hyvinvointinsa osalta.

Myrskylän Kirkkojärvi on yksi keskeisimmistä ja näkyvimmistä luontokohteista kunnassa. Nyt toteutettava kysely on osa kuntastrategian toteutusta ja tähtää Myrskylän ja sen lähialueen Kirkkojärvi-tietoisuuden laajentamiseen. Lisäksi kunnassa on meneillään erillisenä, samaan kokonaisuuteen liittyvänä toimenpiteenä Kirkkojärven patoalueen ja rantapolun virkistyskäytön lisääminen ja kunnostaminen.

Tämän kyselyn toteuttavat yhteistyössä Myrskylän kunta ja Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys. Kyselyn avulla kartoitetaan Kirkkojärven merkitystä kuntalaisille ja sen avulla voidaan myös etsiä keinoja parantaa järven tilaa ja saavuttaa järvelle enemmän virkistysarvoa.

Kyselyn tarkoitus

Tämän kyselyn tarkoituksena on selvittää:

  • Mitä kuntalaiset ajattelevat Myrskylän Kirkkojärvestä ja sen veden laadusta
  • Järven käyttöä ja tunnettuutta alueen asukkaiden keskuudessa
  • Kuntalaisten ajatuksia, toiveita ja tulevaisuuden näkymiä järvestä
  • Ovatko asukkaat itse halukkaita tekemään jotain järven parhaaksi

Kysely toteutetaan sekä suomen että ruotsinkielisenä. Kysely on jaettu viiteen eri osuuteen, jotka käsittelevät eri teemoja vastaajan järvisuhteesta vesistössä havaitsemaansa muutoksiin sekä tulevaisuuden odotuksiin Kirkkojärveltä. Sinulla on myös mahdollista kertoa lempipaikkasi järvellä ja valintasi perusteet sekä käydä merkitsemässä tämä kirjastolla esillä olevaan karttaan. Vastaamisen kesto on yksilöllistä, arviolta maksimissaan noin 30 minuuttia. Vastaajaa ei voida tunnistaa vastauksista.

Kysely ja sen vastausten koonnos toteutetaan syys-lokakuussa 2020. Vastauksia käytetään strategian mukaisessa kehitystyössä ja ne johtavat ajan myötä käytännön toimenpiteisiin.

Tietoa Kirkkojärvestä

Kirkkojärvi on Myrskylän suurimpia järviä ja sijainniltaan keskeinen kuntakeskuksen sijaitessa järven länsipuolella. Kirkkojärven pinta-ala on 158 hehtaaria. Rantaviivaa järvellä on noin 8,5 kilometriä. Järven syvyys vaihtelee 2,4 metristä 4,8 metriin. Järven ekologinen tila on tällä hetkellä viisiportaisessa luokittelussa toiseksi huonoin eli välttävä. Järven ekologista tilaa heikentävät erityisesti voimakas ravinnekuormitus ja siitä johtuvat rehevöitymisvaikutukset järven veden laatuun ja eliöstöön. EU:n vesipuitedirektiivin mukaan kaikkien pintavesien tulisi olla vähintään hyvässä ekologisessa tilassa vuoteen 2027 mennessä, joten toimenpiteitä Kirkkojärven osalta vaaditaan.

Kirkkojärvi saa vetensä laajalta 49 neliökilometrin valuma-alueelta. Alueella on paljon asutusta, metsää ja viljelysmaita. Nämä asiat vaikuttavat kaikki omalta osaltaan järven ekologiseen tilaan.

Kirkkojärveen kohdistuu erittäin voimakasta ulkoista ravinnekuormitusta laajalta valuma-alueelta, ja ravinnekuormituksen vähentäminen onkin keskeisin järven tilaa parantava tekijä. Tähän voidaan vaikuttaa valuma-alueen maankäytön suunnittelulla, viljelyteknisillä toimenpiteillä, vesistöjen rantojen suojavyöhykkeillä ja kosteikkosuunnittelulla. Järven sisäistä kuormitusta voidaan vähentää kalaston rakennetta korjaamalla hoitokalastuksin. Myös veden kerrostuneisuuskausien aikainen hapetus voi osaltaan vähentää ravinteiden liukenemista veteen levien ja kasvien käyttöön.

 

Muuta kirjainkokoa
Paranna kontrastia